Maissi taimi - kpl

Mais­si kas­vaa pel­loil­la kor­ke­a­na hei­nä­nä ja tu­tun kel­tai­sen täh­kän se kas­vat­taa vih­rei­den leh­tien suo­jas­sa. Leh­det myös suo­jaa­vat täh­kää pi­laan­tu­mi­sel­ta sa­don­kor­juun jäl­keen. Täh­kät ke­rä­tään Suo­mes­sa heti elo­kuus­sa tu­leen­tu­mi­sen, eli jy­vin kyp­sien jäl­keen. Mais­si on to­del­lis­ta kau­si­ruo­kaa, kos­ka se­son­kia kes­tää vain rei­lun kuu­kau­den ja sil­loin maku on par­haim­mil­laan. Säi­lyt­tä­es­sä koos­tu­mus me­net­tää ma­kun­sa ja ra­ken­teen­sa.

Mais­si on veh­nän, rii­sin, oh­ran ja dur­ran kans­sa maa­il­man tär­keim­piä vil­jo­ja. Nämä vii­si vil­ja­la­jia tuot­ta­vat yli puo­let ih­mis­kun­nan käy­tös­sä ole­vas­ta ra­vin­to­e­ner­gi­as­ta. Sitä syö­te­tään myös re­hu­na eläi­mil­le ja sii­tä val­mis­te­taan te­ol­li­suu­des­sa eri­lai­sia öl­jy­jä ja jau­ho­ja. Ete­lä-Ame­ri­kan kas­vat­ti­na se ei kes­tä kyl­mää eikä myös­kään kui­vuut­ta.

Mais­sis­sa on kor­kea ener­gi­a­pi­toi­suus ja se si­säl­tää ihan mu­ka­vas­ti myös pro­te­ii­nia ja B-vi­ta­mii­nia. Sen suo­sio pe­rus­tuu sen moni­puo­li­seen käy­tet­tä­vyy­teen. Pe­rin­tei­ses­ti mais­si­jau­hos­ta on lei­vot­tu lit­ta­nia lei­pä­siä, tor­til­lo­ja, val­mis­tet­tu po­len­taa ja mais­si­puu­roa, präs­sät­ty teh­taas­sa aa­mi­ais­hiu­ta­leik­si ja paah­det­tu lef­fa­her­kuik­si. Ko­to­sal­la mais­sia voi li­sä­tä tuo­maan ma­keut­ta mel­kein mi­hin ta­han­sa pa­taan tai keit­toon. Gril­laa­mi­ses­ta yli­jää­neen mais­sin voi käyt­tää vaik­ka no­pe­aan kul­ho­ruo­kaan fe­tan, to­maa­tin ja ke­vät­si­pu­lin kans­sa.